Uutta suuntaa hakemassa

Tervetuloa blogiini! Olen ollut työelämässä mukana jo reilut 15 vuotta ja palasin opintojen pariin, koska halusin löytää uuden suunnan työuralleni. Nykyinen työni ei enää tuntunut omien arvojeni ja tavoitteideni mukaiselta ja kaipasin ihmisläheisempää työtä. Nykyisten liiketalouden opintojen myötä löysin HR ja johtaminen -suuntautumisen, joka antaa hyvät eväät toimia monipuolisissa HR:n työtehtävissä. HR:ssä itseä kiinnostaa erityisesti monipuolinen ja ihmisläheinen työnkuva, jossa pääsee kiinni työn tekemiseen aivan liiketoiminnan ytimessä.

Kuva 1. Hand holds a magnifying glass 

Keskiössä ihmiset

Viitala (2013, luku 1) määrittelee henkilöstötyön olevan hyvin moninaista, sisältäen kaiken sen tarkoituksenmukaisen toiminnan, jolla varmistetaan yritystoiminnan edellyttämä työvoima, henkilöstön riittävä osaaminen, työhyvinvointi sekä motivaatio työn tekemiseen. Henkilöstöammattilaisilla on hyvin strateginen rooli yrityksissä, toimien henkilöstön ja yritysten inhimillisen pääoman parhaana asiantuntijana yritysten päätöksenteossa. Oma palo HR-työtä kohtaan on syntynyt siitä, että tekemisessä yhdistyy sekä ihmisläheisyys että liiketoiminta, ja kaiken keskiössä on se ajatus, miten saadaan ihmisten paras potentiaali käyttöön ja tekeminen sellaiseksi, että kurotetaan yhdessä kohti organisaation tavoitteita ja parasta mahdollista tulosta.

Yksin tai yhdessä

HR työ eri yrityksissä eroaa suurestikin sen mukaan, minkä kokoinen yritys on kyseessä. Pienemmissä organisaatioissa HR saattaa olla vain yhden hengen vastuulla, kun taas suurempien organisaatioiden osalta HR-tekeminen on voitu jakaa eri alaosastoihin ja tiimeihin, joilla kullakin on omat vastuualueensa. Itse olen työskennellyt sekä pienissä yrityksissä, jossa HR-tekeminen on ollut lähinnä esimiehen vastuulla, sekä myös suuressa Suomalaisessa yrityksessä, jossa HR on jaettu eri osastoihin ja jokaisella osastolla on ollut omat HR-tiiminsä. Jälkimmäisen osalta kokemus on ollut huomattavasti parempi, ei ole tarvinnut arpoa kehen on missäkin asiassa yhteydessä, eikä ole tarvinnut kuormittaa liikaa omaa esimiestä.

Tutkin Oikotien ja Duunitorin työpaikkailmoituksia HR:n osalta ja työtehtäviä oli tarjolla monipuolisesti eri HR-toimintoihin liittyen. Erityisesti tekijöitä haettiin rekrytointiin liittyen, mutta monessa tehtävässä työnkuva koostui monipuolisesti myös esim. liittyen työsuhdeasioihin, henkilöstön osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, työsuhde-eduista vastaamiseen, muutosjohtamiseen, hr-prosessien ja -järjestelmien kehittämiseen, HR-raportointiin, esihenkilöiden tukemiseen sekä toiminnan kehittämiseen, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Kuva 2: Ulrichin malli henkilöstöjohtamisen tehtäväalueista

Viitala & Jylhä (2019) esittelee kirjassaan Ulrichin mallin, jossa henkilöstöjohtamisen päätehtävät on jaettu neljään eri osioon (kts. kuva 2). Mielestäni malli osoittaa erittäin hyvin sen, miten monipuolisesti henkilöstöjohtaminen käsittää eri ulottuvuudet ihmisten ja prosessien välillä, aikajänteen liikkuessa päivittäisestä operatiivisesta toiminnasta tulevaisuuden strategiseen toimintaan ja sen suunnitteluun. Tämä on juuri se, mikä synnyttää omankin mielenkiinnon alaa kohtaan, mahdollisuus viedä tekemistä eteenpäin niin, että ihminen säilyy tekemisen keskiössä, organisaation suuntaviivat ja tavoitteet  huomioiden.

-Eva

Lähteet:

Viitala, Riitta. 2013. Henkilöstöjohtaminen: Strateginen kilpailutekijä. Edita. Porvoo. E-kirja. Luettu 2.4.2022.

Viitala, Riitta & Jylhä, Eila, 2019. Johtaminen, Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Edita Helsinki. Edita. E-kirja. Luettu 2.4.2022.

Duunitori avoimet työpaikat: https://duunitori.fi/tyopaikat?haku=HR. Luettu 2.4.2022

Oikotie avoimet työpaikat: https://tyopaikat.oikotie.fi/tyopaikat?hakusana=HR. Luettu 2.4.2022

Flickr Photos: https://www.flickr.com/photos/30478819@N08/51596601977. Luettu 3.4.2022.