Miltä tulevaisuus näyttää?

Koronapandemia pakotti koko maailman polvilleen ja aiheutti lyhyen ajan sisällä merkittäviä muutoksia ihmisten käyttäytymiseen. Moni yritys joutui nopealla aikataululla siirtymään etätyöaikaan, jonka johdosta oli vauhdilla kehitettävä uusia prosesseja, jotta työntekijöillä olisi riittävät eväät muutoksesta selviämiseen ja työn tekemiseen.  Parin vuoden myllerryksen jälkeen lähityöskentely on hiljalleen palautumassa, mutta yhä useampi haluaa kuitenkin ainakin osittain jatkaa myös etätyöskentelyä. Tätä näkemystä tukee myös Haaga-Helian ja Accounturin yhteistyössä tekemä HRSuunta2023 -tutkimus, jossa kysyttiin 176 henkilöstöalan ammattilaisen näkemystä siitä, miltä HR:n tulevaisuus näyttää. Vastauksissa korostui etätyön ja työn joustavuuden merkityksen kasvaminen. Yli 90% vastaajista arvioi etätyön alkaneen tai lisääntyneen yrityksessä poikkeustilan aikana ja uskoi näin olevan myös tulevaisuudessa. Tämän myötä täytyy siis yhä enemmän miettiä sellaisia toimivia tapoja ja toimintamalleja, jotka tukevat työn tekoa, riippumatta siitä mistä käsin työtä tehdään.

Digitaalisuus ottaa yhä suurempaa roolia myös HR-tekemisessä

Nykymaailma on hyvin hektinen ja jatkuvassa muutoksessa. Digitalisaation myötä erilaiset toiminnot tulevat siirtymään yhä enemmän tietotekniikan avulla hoidettavaksi, tuoden siihen rinnalle myös tekoälyä & robotiikkaa. Henkilöstöosaamisen näkökulmasta katsoen tämä lisää tarvetta työn uudelleenmuotoiluun sekä osaamisen uudistamiseen. (Viitala 2021, 255.) HR:n osalta digitaalisuuden lisääntyminen tuo helpotusta päivittäisen työn tekemiseen, osa manuaalisesta tekemisestä jää kokonaan pois, joka omalta osaltaan nopeuttaa työn tekemistä. Luonnollisesti tämä vapauttaa HR-ihmisten aikaa muiden asioiden tekemiseen, muuttaen samalla HR-tekemisen roolia. Toisaalta aikaa on siis enemmän esim. ihmisten kanssa sparrailuun, mutta koska asioilla on aina kaksi puolta, asioiden siirtyessä yhä enemmän sähköisille alustoille, täytyy tämäkin tekeminen ottaa haltuun oppien & ymmärtäen erilaisten järjestelmien käyttöä, joka omalta osaltaan siis lisää toisentyyppistä tekemistä. Tulevaisuuden HR-kentällä kovaa valuuttaa onkin varmasti sellaiset tekijät, joilla on näkemystä & ymmärrystä erilaisten järjestelmien käytöstä ja kehittämisestä juuri HR:n näkövinkkelistä.

Hyvinvointi kaiken keskiössä

Tähän loppuun haluan nostaa vielä mielestäni kaikkein tärkeimmän, eli työhyvinvoinnin merkityksen. Etätyön lisääntyminen on hämärtänyt työnteon rajoja, maailmantilanteen epävarmuus kuormittaa,  vaaditaan venymistä suuntaan, jos toiseenkin ja monella jaksaminen on koetuksella. Työhyvinvoinnin johtamisen päämääränä on ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sen taustalla on ajatus siitä, että kun työntekijä voi hyvin, on hän myös yrityksen kannalta tuottava työntekijä. (Viitala 2021, 156.) Uskon, että työhyvinvoinnin merkitys tulee tulevaisuuden tekemisessä yhä vain kasvamaan ja mietitään aktiivisesti uusia malleja ja toimintatapoja, jotka tukevat työhyvinvointia ja jaksamista.

-Eva

 

Lähteet:

Accountor. HR-trendit 2023 – Henkilöstöhallinnon tulevaisuus ja pandemian vaikutukset työmaailmaan. Luettavissa: https://www.accountor.com/fi/finland/blogi/hr-trendit-2023-henkilostohallinnon-tulevaisuus-ja-pandemian-vaikutukset-tyomaailmaan. Luettu 6.4.2022.

Viitala, R. 2021. Henkilöstöjohtaminen: Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Edita. Helsinki. Luettu: 6.4.2022.

Kuvat:

pxhere.com